Tunnustus inspiroi

Sain Kolmannen kerroksen viidakon Aralialta tunnustuksen inspiroivasta blogista. Kiitos siitä! Tunnustukseen kuuluu vastata kysymyksiin:

1. Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?
2. Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
3. Mikä on puutarhafilosofiasi?

1. Ensimmäinen kysymys on helpoin: olen kasvanut maalla, nauttinut aina luonnosta ja ulkona olemisesta. Puutarhanhoito on suoraa jatkoa sille. Olen myös saanut asua ja matkustaa maissa, joissa lajien kirjo on valtavan paljon laajempi kuin meillä. Sitä omassa pihassa yritän vähän vaalia.

Puutarhablogi yhdistää kolme mieluisaa asiaa: kirjoittamisen, kuvaamisen ja puutarhanhoidon. Itselleni se on samalla päivittyvä muistikirja, johon on hauska palata tarkistamaan, miten kevät eteni jonain vuonna tai missä vaiheessa syksy sai vallan. Seuraan mielelläni hyvin kirjoitettuja blogeja.

2. Kasveja on minusta vaikea arvottaa, mutta jos yksi on pakko valita on se talon mukana tullut valkea pioni. Siirtelin niitä ensimmäisenä vuonna etupihalle eivätkä pionit kauheasti siitä ilahtuneet. Viime kesänä ilo oli suuri, kun kukat avautuivat isoina ja ihanina.

3. Puutarhafilosofia kuulostaa juhlalliselle. Rehevässä pihapiirissä on parasta hyväksyä kasvuston kurittomuus, löytää tasapaino hoidetun ja villinä rehottavan välillä. 

Tunnustuksen annan eteenpäin Juolavehnän seassa, Casa Toscanan Puutarhapäiväkirja, Saaripalsta, Villa Blåkulla ja Chiliä ja sivuhuomioita -blogeille.

Puutarhavinkki: Huovilan puisto

Huovilan puisto Kärkölän kirkonkylän liepeillä on vierailun väärti. Englantilaistyylinen maisemapuisto on syntynyt Pariisissa insinööriksi opiskelleen Carl Constantin Collinin ratsastuspuistoksi 1800-luvun lopussa.

Insinöörin ideoista osa jäi vaiheeseen, kuten uuden päärakennuksen kivijalka. Sen suojissa on nyt ruusutarha ja kesäinstallaatioita.

Puiston pieni taimimyymälä myy omien kasvien ylimääräisiä jakotaimia kuten lehtoängelmää, joka kasvaa muistaakseni luonnonvaraisena lehtomaisessa maastossa. Puron varrelle tehtyyn puistoon kaivettiin 1800-luvun lopulla neljä lampea.

Huovilan puistoon johtaa ylväs kuusikuja.

Lehtoängelmä kukki runsaasti heinäkuun alussa.

Lisää kuvateksti

Puutarhavinkki: Pioni ja piironki

Pioneista innostuneen kannattaa suunnata kevään tultua Kärkölään. Pioni ja piironki on sisustus-, lahja- ja puutarhatuotteita myyvä yritys, jonka valikoimiin kuuluu toukokuusta lähtien nelisenkymmentä eri pionilajiketta.


Minä osuin Pionin ja piirongin pihapiiriin helteisenä heinäkuun päivänä Kärkölästä lähteneellä vaelluksella. Navettaan rakennetusta myymälä-kahvilasta jäi mieleen viileys ja pionin kuvilla koristellut sisustustavarat. 

Harmikseni en tullut kuvanneeksi myynnissä olleita taimia. Helteinen vaellus sekoitti selvästi ajatukset. Kiinasta peräisin olevilla lajikkeilla oli upeita nimiä, sen muistan. 


Pionien tarina Kiinassa on kiehtova. 


Kiinassa pionia, mu dan, on viljelty jo noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua, mutta alkuaikoina sille annettiin arvoa lähinnä lääkekasvina. Vasta vuoden 700 paikkeilla pioneja alettiin toden teolla jalostaa ja kasvattaa puutarhojen kaunistukseksi. Tang-dynastian (618 - 907) aikaan pioni sai suosion keisarillisten puutarhojen kallisarvoisena kaunottarena, ja hienoimpien yksilöiden arvo saattoi nousta niin suureksi, että niitä annettiin myötäjäislahjoiksikin. Ja kun keisarit muuttivat niin pionit muuttivat hovin mukana, mikä tavallaan auttoi myös pionikulttuurin leviämistä Kiinassa. Näin kirjoittaa Terhi Mikkolainen radio86.comin sivuilla.

Nature morte

Kuihtuneista tulppaaneista paljastuu huikeita muotoja ja yllättäviä värejä. Sinertävät sävyt korostuvat kuivissa kukissa, jotka tuoreina olivat muistaakseni lähempänä pinkkiä. Kuivuneet kukinnot sopivat maaliskuun harmaaseen päivään, jolloin lumen alta alkaa paljastua kaikenlaista rojua eikä kevään kauneudesta ole vielä tietoakaan.

Kukkiva rahapuu ja muuta kaunista Talvipuutarhassa

Tässä vaiheessa talvea, kun oma piha on puolimetrisen lumen alla,  piipahdus vihreään lämpöön tekee hyvää. Viime viikonloppuna vietimme sukujuhlia Viikin Gardeniassa, tänään oli vuorossa Helsingin talvipuutarha. Se avautui hiljattain pitkän peruskorjauksen jäljiltä.

Talvipuutarha on ilmainen keidas. Harmitti ettei ollut eväskoria mukana, sillä siellä olisi voinut viettää mukavan lounastuokion vihreyttä ja valoa ihaillen.

Rahapuun kukat olivat kuin valkoinen huntu.

Syyläkaktus

Kymbidiorkidea