Kevät toisensa jälkeen hämmästelen, miten eleettömästi joki vapauttaa vetensä jääkannen alta. Kaupungin silloilta katselemme, missä vaiheessa jäiden lähtö on. Jos siltojen välissä vesi velloo vapaana, melko todennäköisesti virta raivaa tiensä joenmutkaan, ja seuraavana päivänä suistossa on sulaa.
Näin kävi tänäkin vuonna. Perjantaina 15. huhtikuuta suma oli meidän kohdalla. Nyt lauantaina
isokoskelot polskivat tyytyväisinä vapaassa vedessä ja
nokikanat yrittivät uida vastavirtaan. Ne ovat myös nokkelia vapaamatkustajia: monen jäälautan päällä kökötti kana.
