Pystykiurunkannus ja kevään muut luonnonkasvit

Unikkokasveihin kuuluva pystykiurunkannus (Corydalis solida) kasvaa monin paikoin Porvoossa luonnonvaraisena. Se viihtyy rantalehdoissa, puronvarsilla, jokitörmillä ja puistoissa. Sitä kasvaa myös saaressamme.

Pystykiurunkannus ja kevätlinnunsilmä ovat hyvä pari.

Nyt se näyttää kotoutuneen myös meidän pihallemme. Siirsin jokunen vuosi sitten muutaman yksilön meidän pihallemme. Ne ovat nyt lisääntyneet, joskin olemme vielä kaukana Porvoon keskustan vanhojen pihapiirien violetista matosta.

Erityisesti minua ilahduttivat rantalehdosta terveleppien ja tuomien alta löytyneet muutamat yksilöt. Näen jo valkovuokkomeren vieressä lainehtivan violetin vaipan.

Pystykiurunkannus kukkii samoihin aikoihin kun kiurut ilmestyvät maisemaan.

Kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium) on myöskin laajentanut reviiriään. Vielä se ei täytä vanhan vaahteran alustaa, kuten viisi vuotta sitten haaveilin.

Kevätlinnunsilmä tuo valon pihaan. 

Kevättaskuruoho ei vielä varjoisalla pihallamme kuki. Kaupungin puistoissa sitä jo näkyy.

Toivottavasti huomiseksi ennustettu sade toteutuu. Se antaisi kevätkukkijoille puhtia, sillä harvinaista kyllä, tänä keväänä meidänkin pihamme on kuiva.

Sinivuokot säihkyvät tammimetsässä

Pyöräilin maanantaina Ekuddenin tammi-metsälehmuslehtoon. Se on pieni, hieno suojelualue Porvoon eteläpuolella Pellingintien ja Kaupunginselän välissä. Sinivuokot hehkuivat aurinkoisissa kohdissa, naakat pujahtelivat pesäkoloihinsa vanhoissa lehmuksissa ja tammissa.

Aurinkoisimman kallion laella, suojaisessa kolossa kukkivat pystykiurunkannukset.