Puutarhan valkeat pilvet

Töyhtöangervo, pihajasmike ja lumikärhö muodostavat kesä kesältä pullistuvan valkean pilven kasvimaan ja alapihalle vievän portaikon välimaastoon.

Ehdin onneksi kuvata ne ennen kuin sateet vievät parhaimman loiston töyhtöangervon röyhyiltä. Nyt ne roikkuvat raskaina ja jo vähän ruskistuneina vettä tippuen. Lumikärhö vasta availee nuppujaan.

Alapihan pilvi pullistelee alkuaan kuin kasvava cumulus-pilvi. Kiinanpioni 'Festiva Maxima' on epäilemättä pihani kukkien kuningatar. 

Vaaleanpunaisia unelmia tarjoaa kahdesta villiruususta muodostunut perhepensas.

Viipyilevä varjolilja ja pörheä töyhtöangervo

Mietin välillä, miten oma puutarha kesä toisensa jälkeen jaksaa innostaa ja koukuttaa. Rinnepihan monet tasot ovat tietysti yksi syy ja rehevyys toinen. Eniten taidan kuitenkin nauttia siitä, että jokainen vuosi on erilainen ja jokainen kasvi yksilö.

Joka kesä pihalta löytyy myös uusia kukintakumppaneja. Tämän kesän kaunein yhdistelmä on töyhtöangervon (Aruncus dioicus)  ylikypsä pörheys ja varjoliljojen (Lilium martagon) viipyilevät nuput.

Nuppujen sulava muoto ja sileä pinta ovat jännittävä vastakohta töyhtöangervon pöyheälle kukkaryöpylle.

Värimaailmasta mieleen tulee italialaisen jäätelöbaarin vaniljajäätelö ja vadelmavaahto.

Juhannuksen kukkijat

Suomenlahden yli puskeva sade piiskaa kasvustoja. Toivottavasti kukkimaan valmistautuvat töyhtöangervot jaksavat pitää vartensa pystyssä.

Monena vuonna töyhtöangervot ovat kukkineet jo ennen juhannusta. Nyt viileä alkukesä venyttää kukintakautta. Lehtoakileijat lisääntyvät vuosi vuodelta. Tänä kesänä puutarhurin silmää ilahduttavat erityisesti voimakkaan violetit kukinnot. Erityisen kauniita ne ovat saksankirvelin kumppaneina.

Lehtoakileija seisoo vartiossa kasvimaan portilla. Sen takana pilkottavat tämän kesän ylpeys: itse tekemäni kaksi uutta kasvulavaa. Puutavaraliikkeen myyjä yritti väittää, ettei noin tyyristä (höylättyä mänty)lautaa kannata kasvimaalla käyttää, mutta mikäpä olisi liian kallista puutarhurille.

Juhannuksen klassinen kukkija on tietysti juhannusruusu. Tämän lajiketta en tunnista; ruusu kasvoi pihapiirissä jo kun muutimme tänne 14 vuotta sitten.

Töyhtöangervot ehtivät

Töyhtöangervot ehtivät kuin ehtivätkin kukkaan juhannukseksi. Tavallista myöhemmässä ne kuitenkin ovat - röyhyjen väri on vielä hennon vihertävä, ei kellanvaalea kuten täydessä kukassa.

















Juhannuksen aikoihin välitasanteemme on kuin valkea pilvi: töyhtöangervojen lisäksi siellä kukkivat pihajasmikkeet, joiden tuoksu leijailee pitkin pihaa.

















Eilinen kaatosade ei onnistunut tuhoamaan tulppaanikaunokaisiani. Vettä tuli kerralla koko kuukauden normaalin sademäärän verran - 50 milliä.