Talvet tappoivat niistä pari ja yhden siirsin uuteen paikkaan kaksi kesää sitten. Kärhöinnostus ei siitä yltynyt. Viime kesänä ostin kyllä yhden suurimman ruukun komistukseksi. Se oli tarkoitus siirtää syksyllä maahan hyvissä ajoin ennen talvea. Talvea ei kuitenkaan tullut ja kärhöparka unohtui ruukkuun paleltumaan.
Nyt kuume kipuaa ennätyskorkeauksiin ja kärhötieto karttuu mainiosta englantilaisesta klematistietokannasta. Porvoon kärhöpuisto uuden puukaupungin rannassa sitä kasvattaa. Parin viikon päästä isokukkaiset kärhöt ovat parhaimmillaan, mutta jo nyt henkeä salpaa.
Pienikukkainen tiukukärhö Fascination on yksi suosikeistani.
Syvääkin syvemmän violetit kukat tekevät isokukkaisesta Negritiankasta kuitenkin ehdottoman ykkössuosikin. Sitä kun saisi jostain... Väri on todellisuudessa kuvaa paljon syvempi, miltei mustaan tai tolkuttoman tummanvihreään vivahtava.
Eikä tämäkään yhdistelmä pihaa rumentaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti