Alkukesällä ostetut keltaiset sarviorvokit jaksavat kukkia aina vain.
Tungetteleva suikeroalpi sopii oranssihehkuisten samettiruusujen seuraan. Se saa myös somistaa kasvimaan reunaa, mutta perennapenkeistä se saa lähdön aina kun ehdin repiä rönsyjä.
Valtikkanauhukset kasvavat varjoisessa rinteessä. Tänään huomasin ensimmäisen availevan kukintoaan.
Keltainen valtaa tilaa myös kasvimaalla. Kesäkurpitsat kukkivat ja satoakin jo tulee.
Avomaankurkut viihtyvät kasvilavan suojassa ja kukkivat helteessä vimmatusti. Luotan siihen, että mullan alla oleva savikerros pitää kosteutta ja kurkut jaksavat tuottaa satoa. Ensimmäiset pikkukurkut jo pullistelevat, ja tämänpäiväinen ukkoskuuro virkisti varmasti niitä.
Keltaista löytyy myös ruukkuistutuksista.
Pieni keltainen keltainen kukka voi olla kuin kauneuspilkku.
Keltainen hellepäivä päättyi raikastavaan sateeseen - maa ei montaa milliä kastunut. Pölyt kuitenkin katosivat, lehtokotilot lähtivät liikkeelle, piha ja lähimetsä tuoksuvat ihanalle eikä bloggaajan tarvitse pyyhkiä hikeä. Aamulla varmasti näkee, miten kasvit ovat elpyneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti