Varjoisan vihreä polku vie kesän sydämeen. Hennon heleät värit ja sateen jäljiltä taipuvat kukkavanat muistuttavat kesämme herkkyydestä. Ripaus räväkkää keltaista tuo auringon. Hyvää juhannusta!
Haa, viimein ennätin tutkimaan omia blogejasi! Kiinnostavat harrastukset, varsinkin paperintekeminen kiehtoo. Sinulla on tosiaankin huikean hieno varjopuutarha, olen kade kärhö(i)stäsi - omani kuolevat käsiin. Jokunen itse kylvämäni pagodikärhö on hengissä ja yksi tavallinen alppikärhö, valkokukkainenkin alppikärhö sinnittelee, mutta kannan sille ämpärin vettä päivässä ja silti se kituu. Liian kuuma maa, varmaankin! Jalo- ja viinikärhöt ovat kaikki kuolleet sitä mukaa kun olen niitä istuttanut :-( Olenkin pikkuhiljaa siirtymässä kokeilemaan kuusamia...
Meillä ilmeisesti on mahtavan hyvin kärhöille sopiva piha. Melkein kaikki kukoistavat. Kastelua ne eivät varsinaisesti taitaisi tarvita, mutta opin puutarhaystävältä, että niitä kannattaa lannoittaa säännöllisesti.
Yksi tangutica kuoli, mutta siinä paikalla kaivon lähettyvillä ei tunnu mikään muukaan pärjäävään. Kulkisikohan siinä jotain vesisuonia tai muuta kasveja häiritsevää?
Paperintekeminen on loputtoman kiehtovaa, mutta niin on myös kirjansitominen. Menen ensi viikoksi Vammalaan opettelemaan hienojen sidosten tekemistä. Sieltä varmaan tarttuu muutakin ideoita matkaan.
2 kommenttia:
Haa, viimein ennätin tutkimaan omia blogejasi! Kiinnostavat harrastukset, varsinkin paperintekeminen kiehtoo.
Sinulla on tosiaankin huikean hieno varjopuutarha, olen kade kärhö(i)stäsi - omani kuolevat käsiin. Jokunen itse kylvämäni pagodikärhö on hengissä ja yksi tavallinen alppikärhö, valkokukkainenkin alppikärhö sinnittelee, mutta kannan sille ämpärin vettä päivässä ja silti se kituu. Liian kuuma maa, varmaankin! Jalo- ja viinikärhöt ovat kaikki kuolleet sitä mukaa kun olen niitä istuttanut :-(
Olenkin pikkuhiljaa siirtymässä kokeilemaan kuusamia...
Meillä ilmeisesti on mahtavan hyvin kärhöille sopiva piha. Melkein kaikki kukoistavat. Kastelua ne eivät varsinaisesti taitaisi tarvita, mutta opin puutarhaystävältä, että niitä kannattaa lannoittaa säännöllisesti.
Yksi tangutica kuoli, mutta siinä paikalla kaivon lähettyvillä ei tunnu mikään muukaan pärjäävään. Kulkisikohan siinä jotain vesisuonia tai muuta kasveja häiritsevää?
Paperintekeminen on loputtoman kiehtovaa, mutta niin on myös kirjansitominen. Menen ensi viikoksi Vammalaan opettelemaan hienojen sidosten tekemistä. Sieltä varmaan tarttuu muutakin ideoita matkaan.
Lähetä kommentti