 |
| Rantakukan purppuraisena hehkuva kukinto ei palvele ensisijaisesti ihmisen kauneudenkaipuuta vaan kasvin lisääntymistä (Luontoportti) |
Luonnosta siirretty rantakukka viihtyy hyvin myös kukkapenkissä. Siirsin pari kesää sitten yhden juurakon tienvarsiojasta, ja nyt se kukkii pontevasti. Viime vuoden sateet tekivät varmasti hyvää. Nykyisessä kasvupaikassaan se ei ihmeemmin kosteutta saa.
 |
| Rantakukkakasvuston naapurina Söderskärillä oli komea mätäs rantatädykettä ja kasvuston laitamilla rehottivat villit ruohosipulit. |
Rantakukka on varmistanut lisääntymisensä moninkertaisesti, kirjoittaa Luontoportti:
"Rantakukka on kehittänyt peräti kolminkertaisen suojauksen sukurutsaa vastaan. Ensiksikin komeakukkainen kasvi on värvännyt pölyttäjikseen hyönteiset: siitepölyä kuljettavat pistiäiset ja kukkakärpäset, ehkä perhosetkin. Lisäksi kukat ovat aikaisemisiä, eli yksittäisen kukan emit kehittyvät ennen heteitä ja ponnet alkavat vapauttaa siitepölyään vasta emin luotin näivetyttyä.
Nämä toimet eivät täysin sulje pois itsepölytyksen mahdollisuutta, sillä kukinnossa on pitkän aikaa eri kehitysvaiheisia kukkia ja pölyttäjät koluavat sitä ylösalas.
Rantakukalla on kuitenkin heteiden ja emiön vartalon pituuksien suhteen peräti kolmenlaisia kukkia. Yhdessä tyypissä emin vartalo on pitempi kuin hedekiehkurat, joista toisessa on kuusi lyhyttä, toisessa kuusi keskipitkää hedettä. Toisen tyypin emin vartalo on lyhyt, hedekiehkurat puolestaan pitkä ja keskipitkä. Kolmannessa tyypissä emin vartalo on keskipitkä, ja pitkä hedekiehkura ulottuu luotin yläpuolelle, lyhyt jää alapuolelle.
Kukkatyypin tarkastelu on helppoa, sillä heteet ovat myös erivärisiä: pitkät vihertäviä, keskipitkät likaisenkeltaisia ja lyhyet kirkkaankeltaisia. Kussakin kasviyksilössä on vain yhdentyyppisiä kukkia ja eri tyyppien runsaussuhteet vaihtelevat alueittain. Kunkin kukkatyypin tuottamat siitepölyhiukkaset ovat erilaisia ja pystyvät hedelmöittämään lähes poikkeuksetta vain toisentyyppisen kukan."
Huomenna täytyy kaivaa suurennuslasi esiin ja painua alapihalle tutkimaan.
Söderskärin majakalle kannattaa mennä. Lintujen suojeluaikana siellä voi vierailla opastetuilla risteilyillä, joita tehdään Helsingin Vuosaaresta ja Porvoosta (heinäkuussa perjantaisin) käsin. Saaressa pesii tänä kesänä poikkeuksellisen paljon lintuja, ja kulkemista on rajoitettu.
"Rantakukka on kehittänyt peräti kolminkertaisen suojauksen sukurutsaa vastaan. Ensiksikin komeakukkainen kasvi on värvännyt pölyttäjikseen hyönteiset: siitepölyä kuljettavat pistiäiset ja kukkakärpäset, ehkä perhosetkin. Lisäksi kukat ovat aikaisemisiä, eli yksittäisen kukan emit kehittyvät ennen heteitä ja ponnet alkavat vapauttaa siitepölyään vasta emin luotin näivetyttyä.
Nämä toimet eivät täysin sulje pois itsepölytyksen mahdollisuutta, sillä kukinnossa on pitkän aikaa eri kehitysvaiheisia kukkia ja pölyttäjät koluavat sitä ylösalas.
Rantakukalla on kuitenkin heteiden ja emiön vartalon pituuksien suhteen peräti kolmenlaisia kukkia. Yhdessä tyypissä emin vartalo on pitempi kuin hedekiehkurat, joista toisessa on kuusi lyhyttä, toisessa kuusi keskipitkää hedettä. Toisen tyypin emin vartalo on lyhyt, hedekiehkurat puolestaan pitkä ja keskipitkä. Kolmannessa tyypissä emin vartalo on keskipitkä, ja pitkä hedekiehkura ulottuu luotin yläpuolelle, lyhyt jää alapuolelle.
Kukkatyypin tarkastelu on helppoa, sillä heteet ovat myös erivärisiä: pitkät vihertäviä, keskipitkät likaisenkeltaisia ja lyhyet kirkkaankeltaisia. Kussakin kasviyksilössä on vain yhdentyyppisiä kukkia ja eri tyyppien runsaussuhteet vaihtelevat alueittain. Kunkin kukkatyypin tuottamat siitepölyhiukkaset ovat erilaisia ja pystyvät hedelmöittämään lähes poikkeuksetta vain toisentyyppisen kukan."
Huomenna täytyy kaivaa suurennuslasi esiin ja painua alapihalle tutkimaan.
 |
| Kanadanhanhipesue päivälevolla ruohosipulimättäiden keskellä. |
Söderskärin majakalle kannattaa mennä. Lintujen suojeluaikana siellä voi vierailla opastetuilla risteilyillä, joita tehdään Helsingin Vuosaaresta ja Porvoosta (heinäkuussa perjantaisin) käsin. Saaressa pesii tänä kesänä poikkeuksellisen paljon lintuja, ja kulkemista on rajoitettu.
2 kommenttia:
Kukkivaa ruohosipulia sanotaan hyväksi luontopihakasviksi, ollen perhosten ja mesipistiäisten mieleen. Jostakin syystä se ei minun pihassani viihdy, vaikka olen monet kerrat yrittänyt.
Olisikohan oihalla liian rehevät olosuhteet luonnonruohosipulille? Luonnossa se kasvaa aika vaatimattomissa oloissa pienissä kallionkoloissa. Minulla on kukoistavat ruohosipulimättäät, jotka ovat saaneet alkunsa muutamasta kaupa taimesta.
Lähetä kommentti