Ruokakasvina se on tuttu Aasian vuosilta, ja olen sitä ostanut muutaman kerran Hakaniemen aasialaisista kaupoista.
En kuitenkaan ollut koskaan nähnyt sen kukkaa. Se on häkellyttävän kaunis.
Mieli tekisi kokeilla sen kasvattamista. Tänä kesänä kasvi näytti viihtyvän erinomaisesti ainakin Kumpulan auringossa kylpevässä hyötykasvitarhassa.
Viherpiiperryksen blogissa on kannustavaa tietoa kasvatuksesta. Hänen mukaansa sen kasvatus ei vaadi mitään taikatemppuja. Ilman kasvihuonettakin pärjää, jos esikasvattaa taimet sisällä. Huomattavasti pessimistisemmän kuvan asiasta saa Puutarha.netin keskustelusta.
Trooppisena kasvina okra menestyy meillä varmimmin kasvihuoneessa, mutta myös kasvatus lämpimällä seinustalla onnistuu, kirjoittaa Pellervo-lehti. Siemenet kylvetään esikasvatukseen helmi-maaliskuussa. Hedelmät korjataan pehmeinä ja keskenkasvuisina.
Kumpulan okra teki jo vihreitä kotia. |
Tämä lämmin ja kuiva kesä on luonnollisesti otollinen okran kasvattamiseen.
Taidanpa testata sen kasvatusta ensi kesänä. Alapiha avartui huomattavasti, kun raivasin tontin nurkkaan pesiytyneen maitohorsma-vuohenputki-mustialanruusupöheikön, joka kuhisi lehtokotiloita. Se on tontin aurinkoisimpia paikkoja.
Toinen kiinnostava hyötykasvi oli emmervehnä (Triticum dicoccon). Olen käyttänyt emmerjauhoja, joiden maku on täyteläinen, mutta en ole nähnyt itse kasvia. Malmgårdin kartano Pernajassa viljelee emmeriä ja taitaa tehdä siitä oluttakin.
Emmervehnä on kotoisin 10 000 vuoden takaa Lähi-idästä. |
Helmisulkahirssi sopii kesäkukkaistutuksiin. |
Kumpulan kasvulavat ovat kadehdittavan hienoja ja käytännöllisiä.
Lisää kuvia Kumpulasta löytyy Villin pihan Sannin blogijutusta.
1 kommentti:
Onpa upea okran kukka! En ole koskaan edes harkinnut sen kokeilemista, mielenkiinnolla kuulen muiden kokemuksia.
Lähetä kommentti