torstai 1. tammikuuta 2015

Keltakiurunkannus kukki kesän, kukki syksyn

Viime vuosi oli tälle puutarhurille niin kiireistä aikaa, ettei blogi juurikaan elänyt. Kesän ahkerimmasta kukkijasta oli tarkoitus kirjoittaa jo syyskuussa lopussa, kun se vielä kukki täyttä päätä.



Keltakiurunkannus, Pseudofumaria lutea (L.) Borkh, viihtyy puolivarjossa lehtomaisissa kasvupaikoissa. Siis kuin tehty meidän pihalle.

Lajituntemuksen oppimisympäristö Pinkan mukaan se kärsii siirtelystä ja jakamisesta eikä siedä talvimärkyyttä. Meillä se ei ainakaan ensimmäisenä kesänään näyttänyt piittaavaan siitä, että irrotimme sen juuriltaan ystäväni pihalta ja siirsimme meille.

Keltakiurunkannus jaksoi kukkia koko kesän ja muistelen sen olleen kukassa vielä lokakuun puolellakin.

Pinkan mukaan se levittäytyy itsestään siemenistä. Näen jo pihan peittyvän keltaiseen mattoon.

2 kommenttia:

Sussi kirjoitti...

Meille keltakiurunkannus ilmestyi naapurilta ensin etupihalle ja syksyllä huomasin sitä jo puutarhassakin. Kukkii todella pitkään.

Hyvää alkanutta vuotta!

Leena K kirjoitti...

Onnellista vuotta niin puutarhassa kuin muutenkin, Sussi! Kun lumet sulavat tätä vauhtia, pitää huomenna mennä kurkistelemaan alapihalle, miten keltakiurunkannuksen kasvupaikka voi. JOku otus kaiveli kukkasipuleja ylös sen vierestä syksyllä enkä ehtinyt peitellä kuoppia ennen kylmiä.