Myskimalva on yksi istutusten itäpään vanhoista perennoista. |
Aukust Eklöfin puisto valmistui vuonna 2009, jolloin vietettiin Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlaa. Valtiopäivät näkyvät niin puiston keskellä olevassa taideteoksessa kuin kasvivalikoimassa. Niidenkin haluttiin kuvastavan kolmea valtakuntaa.
Kirsi Kaulasen ja Ylva Holländerin valtiopäivätriptyykin pohjoissivu kuvastaa Suomea, länsi Ruotsia ja itä Venäjää. Veistoksen musta antoi värin myös lyhtypylväille, penkeille ja roskiksille. |
Istutusten suunnittelussa lähdettiin liikkeelle sen ajan perennoista. "Pertti Alangolta saimme 15 lajin listan", Kaunisto kertoi. Esimerkiksi malvat, päivänkakkarat ja rohtosormustinkukka olivat listalla. 1800-luvun alussa käytössä olleiden kasvien lisäksi tiheisiin massaistutuksiin uppoaa monta muutakin lajia.
Punaiset ja valkoiset lupiinit kukkivat perhoangervon ja päivänkakkaroiden seurassa. |
Kesäkuun kukkijoita ovat lupiinien lisäksi päivänliljat. |
Tärkeää lajien kirjon ohella on kerroksellisuus, jota eri kokoiset kasvit tuovat. Istutusten keskellä kasvaa omenapuita, joiden runkoa pitkin kiipeilevät alppikärhöt. Valkea muuri on suojattu graffitien maalaajilta istuttamalla sen eteen piikikästä happomarjapensasta,
Mooseksen palavapensas sopii piispan kaupunkiin, Börje Fri tuumasi. |
Kotipuutarhassakin taimia kannattaa istuttaa 8-9 neliömetriä kohti, Börje Fri neuvoi puistokierroksella. |
Aukust Eklöfin puiston istutuksia pitää käydä katsomassa muutaman viikon välein, sillä näkymä vaihtuu kesän mittaan, puutarhurit muistuttivat. Me puutarharetkeläiset saimme tarkan istutussuunnitelman, josta näkyvät kasvupaikat ja kasvien nimet. Upea retki kotinurkilla!
Aukust Eklöfin puiston kasvilista löytyy Porvoon kaupungin sivuilta.
2 kommenttia:
Erityisesti sen ajan perennojen käyttäminen kuulostaa kiehtovalta. Sopii hyvin Porvooseen.
Tosi kiinnostava oli kuulla 1800-luvun perennavalikoimasta. Omalta pihalta löytyvät useimmat niistä - onhan pihapiirikin siltä vuosisadalta.
Lähetä kommentti