Jouluruusu kukkii nimensä mukaan

Luonnonvaraisena Alppien itäosissa ja Balkanilla kasvava vaaleajouluruusu (Helleborus niger)  toimii tänä talvena nimensä mukaisesti. Nuput paisuvat päivä päivältä - toivottavasti kukinta osuu oikeasti joulun pyhiin.

Jouluruusu kukkii normaalistikin keskellä talvea - roudattomilla alueilla. Etelärannikolla ei roudasta nyt ole tietoakaan. Poikkeuksellisen lämmin alkutalvi on villiinnyttänyt monet kasvit. Jalokärhöt tekevät jo uusia lehtisilmuja, päivänliljojen versot hehkuvat hennon vihreinä märän mullan keskellä. 

Aurinkoinen lauantai vanhassa Porvoossa

Vanha Porvoo on juuri sopivan kokoinen ostospaikka laiskalle jouluostelijalle. Tunnissa ehti kurkistaa kaikkiin kiinnostaviin kauppoihin ja käväistä vähän kauempanakin. Hauska leikkiä turistia kotinurkilla.

Kukkakauppa Henriettan kukat: aitoja mistelinoksia

Kukkakauppa Henriettan kukat

Jouluruusut ovat hyvä vaihtoehto kanerville rapun somistajana.

Vanhan kaupungin jouluvalot saivat uuden ilmeen: risusydämet ja led-valot.

Vastapäisen talon heijastus kilpaili Riimikon joulumobilen kanssa.

Café Helmi

Timbaalin sisäpihan seimi.

Hommanäsin kartanon glögikioski on osa joulun odotusta.

Vielä kerran 'Ville de Lyon'

Alan pikku hiljaa miettiä 'Ville de Lyon' -piha-aitaa. Kestävämpää kukkijaa saa hakea. Väri sopii erityisen hyvin Suomen syksyn sammuviin sävyihin. Kuva on otettu 23. marraskuuta. 

Sammalpuro ja kuurasilta

Talvi hiipii saareen siltojen kautta. Syksyn kylminä aamuina kaarisiltojen kannet ovat kauniissa kuurassa ja järviruo'on huiskilot kimmeltävät.

Saaren sisäosissa maa on vielä lämmin. Meidän metsätiellemme on syntynyt sammalpuro. Sen kauneutta on vaikea vangita kuvaan. Sammal hehkuu upean vihreänä ja on mukava jalan alla.

Sammal on peittänyt myös kasvihuoneen pation reunuskivet. 

Loistokärhö 'Ville de Lyon' hehkuu vielä marraskuussa

Maiseman sävyt sammuvat päivä päivältä, mutta kärhösuosikkini 'Ville de Lyon' jaksaa vielä avata uusia kukkia. Ne kurottelevat matalalla metsän takana viipyilevää aurinkoa kohti. Jos säät jatkuvat tällaisina seuraavat viikot, uskaltaisiko toivoa kukkia vielä joulukuussakin? Elokuussa kukinta oli runsaimmillaan.

'Ville de Lyon' tuli meille sukujuhlien somistukseksi neljä vuotta sitten ja sai kasvaa ensimmäisen kesänsä ruukussa. Sitten kaivoin sen kasvimaan viereen savi- ja soramaan rajoille. Tasainen lannoitus kastelun yhteydessä parina viime vuonna on tehnyt sille hyvää. 

Samaa värimaailmaa kasvimaan toisella laidalla edustaa harmaa käenkukka, joka juhlisti pyhäinpäivää avaamalla vielä yhden kukan.

Myös herkän pinkki myskimalva jatkaa kukintaansa kymmenen asteen lämmössä. 

http://puutarhailmioita.blogspot.com/2011/08/flower-power.html

Poutapilven alla

Entinen rotiskoliiteri on viimeisen vuoden aikana kokenut muodonmuutoksen. Ei nyt ihan Strömsön malliin, mutta siihen suuntaan. Ensin pulpettikatto sai kierrätyksessä uuden katteen talon kattoremontin yhteydessä. Sitten mies suoristi nurkat, teki kunnollisen lattian ja asensi kierrätyskeskuksesta ostetun vanhan ikkunan.

Kesällä talkoisiin osallistui tytärkin maalaamalla seiniä. Minun osuudekseni jäi pelargonioiden istutus ikkunan alle. Talviaikaan siirtymisen kunniaksi ikkunanlaidalle istahti poutapilvi.

Elokuun puolivälissä pelargoniat vielä nautiskelivat ilta-auringosta.

Poutapilvi on sukua autokatosta jo useamman vuoden kaunistaneelle lyijylasityölle. Sateenkaaren alla istuttiin ennen Helsingin-olohuoneessamme. Täällä ruovikon reunassa se löysi paikkansa vasta kun muutama vuosi sitten autokatos kohosi terttuseljan katveeseen.

Aasialaiset lehtivihannekset tuottavat satoa lokakuussakin

Pidentyneet kasvukaudet taitavat olla totta. Kuvasin kasvimaata lokakuun puolivälissä. Näkymät ovat tuosta vain parantuneet, ja erityisesti aasialaiset lehtivihannekset viihtyvät. Päivän pituus on niillä nyt paikallaan ja kosteutta sopivasti.

Kylvin siemenet vasta reilusti heinäkuun puolella. Ensimmäiset lehdet olivat heti täynnä kirppojen pitsiä, mutta siirto puhtaaseen multaan ja pieni hoivailu auttoi taimia kasvamaan.  

Weibulls'in sekoitus sisältää sareptansinappia ('Red Giant' Brassica juncea), tatsoita (Brassica rapa) ja komatsunaa (Brassica rapa). Pussi oli unohtunut siemenlaatikon perukoille, sillä viimeinen käyttöpäivä oli vuonna 2005. Hyvin itivät siitä huolimatta. Kurkistelin ensi kasvukautta ajatellen Exotic gardenin nettikauppaan - siellä oli vaikka millä mitalla houkuttelevia lajikkeita.

Mitähän tästä päättelisi: onko puutarhuri harvinaisen myöhässä vai aikaisessa?

Laventelikin löysi kasvuvoimansa vasta syksyn sateiden myötä. Hassua, kuvittelin sen vaativan lämmintä ja paahteista.