Odottelen jännityksellä, millaisena toinen papukaijani, Blue Parrot, avaa nuppunsa. Ne ovat vielä vihertävän kirjavat. Porvoon kärhöpuistossa viime kesänä oli samoja tulppaaneja fantastisen violetin hohtavina.
Meidän varjoisalla pihallamme myöhäiset tulppaanit kukkivat pitkään kesäkuulle. Muutenkin kaikki ovat viikkoa, paria myöhemmässä kuin naapurien aurinkoisemmilla pihoilla.
Onneksi käden ulottuvilla on monta ihanaa pihaa, joita voi käydä kadehtimassa.
Ikiomat hirviömme lehtokotilot kukoistavat kyllä parhaiten meidän pihallamme. Joka puolella vaanivat vuohenputkipöheiköt suorastaan kuhisevat niitä. Eilen illalla kitkinkin monta kottikärryllistä vuohenputkia.
Tämän illan lihavin yksilö löytyi nukkahelmijäkkärästä kiipeilemästä.
Kaunottarien ja hirviöiden lisäksi pihalla on poksahtamassa monta nuppua ihan lähipäivinä. Idänunikot kuuluvat kasveihin, joita ei mikään pitele kurissa. Nyt peukut pystyyn, ettei kovia sateita tule niiden kukinta-aikaan.
2 kommenttia:
Moikka
Kotiloista voi koittaa päästä eroon perustamalla niille kaljabupeja siis laitat keskikaljaa pestyyn margariini tai muuhun rasiaan tai vanhaan tölkiin pohjalle ja laitat paikkaan missä niitä pesiskelee kaivat ehkä hieman maahan ko.kaljasaavin että pääsevät lipittämään ne humaltuu/kautta putoo sinne ja poistuvat onnellisena tästä maailmasta:D
Meillä on niin paljon lehtokotiloita että tarvittaisiin varmaan sammiollinen olutta. Kerään pahimmista paikoista hetkessä litran mehutölkin täyteen. Sponssaikohan joku panimo? Taidan kuitenkin huvin vuoksi kokeilla. Kaikki muut keinot onkin jo testattu ja toimimattomaksi havaittu.
Lähetä kommentti