sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Onnistuneita yhdistelmiä

Puutarhurin onnen hetkiä ovat tuokiot, kun tajuaa joko tarkoituksella tai vahingossa luoneensa onnistuneen kokonaisuuden. Hyvät väriyhdistelmät, onnistuneet valinnat kasvinaapureiksi tai muotojen vaihtelu ilahduttavat.

Tässä meidän pihamme onnistumisia.


Kaivon ja uuden kukkaistuksen väliin on syntynyt pieni niitty. Sen kukkijoita ovat kesäkuussa akankaali, puna-ailakki kahtena eri värimuunnoksena, ukkomansikka ja aitovirna. Muutama viikko myöhemmin harakankellot ja kurjenpolvet avautuvat.


Vaahteran alle on syntynyt alaskankleitonia-kuunliljarinne. Alaskankleitonia on levinnyt muutamasta yksilöstä tuuheaksi kasvustoksi. Se on ahkera kukkija alkukesästä syyspuolelle asti.


Tummalehtinen keijunkukka sopii minusta hienosti kielojen kaveriksi. Viiruhelpi tuo naapurustoon vähän valoa.


Kaksi omatoimista kukkijaa on kohdannut alapihan kukkapenkissä. Lehtoakileija ja puna-ailakki ovat hyvä yhdistelmä, oli kyseessä mikä väri tahansa.

4 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Ihania yhdistelmiä! Tuo on niin totta, nämä ovat parhaita hetkiä ja niitä täytyy käydä ihailemassa monta kertaa päivässä jos suinkin pystyy.

Leena K kirjoitti...

Saila, minua ilahduttavat aina eniten sattumalta syntyneet hyvät yhdistelmät ja yllätykset.

Saraheinä kirjoitti...

Kauniita yhdistelmiä! Puna-ailakki on ihana luonnonkasvi pihassa. Se on kaunis ja kylväytyy helposti, kukkii suht pitkään ja on vaatimaton kasvupaikan suhteen.

Leena K kirjoitti...

Saraheinä, puna-ailakki on kaunis kukkiessaan ja niin helppo nyhtäistä pois, kun se alkaa näyttää ränsistyneelle. Meillä ainakin ne lisääntyvät sitä vauhtia, että pieni karsinta ei haittaa. Kasvaa tosiaan melkein missä vaan.