maanantai 4. heinäkuuta 2016

Kiinnostava taimimyymälä Tallinnassa

Tallinnan lounaispuolella omakotialueelta löytyy helmi taimimyymäläksi. Kristiine Aiakeskus on käynnin väärti, sillä taimet ovat edullisia, hyväkuntoisia ja selkeästi esillä. 


Paikka on taimimyymälä, jossa ei puutarharekvisiittaa löydy kuten jonkin matkan päässä olevasta Hansaplantista. 




Löysin Kristiine Aiakeskuksen Turun Sanomien jutusta kesäkuulta 2015. Toisin kuin jutussa sanotaan, omakotialueella sijaitsevaa taimipihaa ei ollut vaikea löytää. Naputtelimme osoitteen matkapuhelimen karttaohjelmaan ja seurasimme reittiohjeita. Samasta artikkelista löytyy monta muutakin kiinnostavaa puutarhakohdetta.  

Taimimyymälän yhteydessä on kesäkukkapiha. Siellä oli toukokuussa myös hyötykasvien erittäin hyväkuntoisia ja edullisia taimia. 







Kristiine Aiakeskus löytyy myös Facebookista 



sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Keltainen pionikaunotar

Keltainen kaunotar puhkesi kukkaan viime viikolla. Pionin nimi on kateissa ja ostopaikka unohtunut. Kuvahaun perusteella kyse voisi olla itoh-pioni 'Bartzellasta'. 

Se taitaa kasvaa nyt kolmatta vuottaan alapihan puolivarjoisassa kukkapenkissä metsän reunassa. Sen hienostuneen keltaiset kukat sopivat hyvin metsäpuutarhaan.


Keltaisen kaunottaren taustalla näkyy punapähkinäpensas (Corylus avellana 'Fuscorubra'
Itoh-pionit ovat taimitarhojen mukaan erittäin talvenkestäviä. Siitä kertoo tämänkin yksilön selviytyminen viime tammikuun paukkupakkasista. 

Näyttää siltä, että tämä kukkapenkki vaatii laajennusta. Kilpiangervot ja
tarhakalliokielot viihtyvät hyvin ja täyttävät ilmatilan matalammilta kasveilta.

Tulossa oleva säärintama arvelutti, ja leikkasin kukat maljakkoon. Nyt ne ilahduttavat keittiön ikkunalla.

Toivottavasti kaunotar innostuu tekemään vielä lisää kukkia. Pionien kodin mukaan kukkia voi kehittyä pakkaseen tuloon asti. 





keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Siperiankurjenmiekkojen aika

Jaoin toissa syksynä pöheiköksi kasvaneet siperiankurjenmiekat. Viime kesänä ne eivät viitsineet kukkia, mutta nyt on toisin. Siperiankurjenmiekat ovat olleet tällä pihalla ties kuinka kauan, luultavasti paljon pidempään kuin meidän 17 kesäämme.



Keski- ja itäisessä Euroopassa luonnonvaraisena kasvava siperiankurjenmiekka on helppohoitoinen ja erittäin talvenkestävä.



Meidän pihassamme kasvaa kolmea eri sinisen sävyistä siperiankurjenmiekkaa. Vaalein on kuin kalvakkaan talvipäivän sinertävä lumi, keskimmäinen hennon vaaleansininen ja runsaimmin kukkiva se tavallisin sininen.




Muutama kurjenmiekka noussee niittymäiseksi muuttuneeseen kukkapenkkiin. Tällä hetkellä sitä kuitenkin hallitsevat villisti levittäytyvät puna-ailakit ja vuorikaunokit.







keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kesä kiirehtii

Kesä kulkee kuin hyppelehtien hetkestä toiseen, kiire on kova. Varjoisissa paikoissa näkyy vielä kukkivia valkovuokkoja, mutta alapihan aurinkoisimmassa paikassa juhannusruusut jo työntävät valkeita kukkiaan.

Puutarhan uhkea kuningatar on tämä syvänpunainen tulppaani, jonka nimestä ei ole tietoakaan. Säästän yleensä sipulikukkien pakkaukset, merkitsen niihin istutusajan ja kasvupaikan. Nämä lienevät taimimyymälän alennuskorista suoraan pussiin poimittuja - siinä vaiheessa puutarhuri luottaa muistiinsa, vaikka kokemus sanoo täysin toista.



Kestosuosikkini 'Spring Green' kukkii talon toisessa päässä. Se on hyvä kaveri kotkansiipien ja kukkivan karhunlaukan kanssa.



Juhannusruusut eivät aikoihin ole kukkineet nimensä mukaiseen aikaan, mutta kesäkuun ensimmäinen on kyllä ennätys ainakin meidän pihallamme.



Alapihalla kukkivat yön kuningattaret. 'Queen of Night' on ehdoton suosikkini, joka jatkaa tulppaanikautta. Tänä vuonna sille tekevät seuraa vuorikaunokit ja puna-ailakit.



Idänunikotkin jo valmistautuvat pullauttamaan nuppunsa auki.



Kotkansiipien ja töyhtöangervojen katveessa kukkivat lemmikit ja vaahteran alla alaskankleitoniat.









perjantai 27. toukokuuta 2016

Puutarhurin majapaikka Haapsalussa

Kaunis ja persoonallinen majapaikkamme Haapsalussa, Beguta's guesthouse sopii kasvi-ihmiselle. Viehättävän kasvisravintolan lisäksi talossa on pienen pieni kukkakauppa, ja omistajan kasviaiheiset installaatiot ravintolassa ja majoituskerroksen aulassa ovat hykerryttävän hienoja. 

Pieni ravintola tarjoaa kasvisruokaa. 
Kultaköynnös kiipeilee kuin viidakossa. 





Kukkakauppiaan käden jälki näkyy myös ulkopöydissä.


Miksiköhän meillä näkyy niin harvoin kielokimppuja? 
Olen lukenut joskus virolaisesta sisustuslevystä, jota tehdään järviruo'on oljesta. Nyt näin sellaisen käytössä ja haluaisin heti kokeilla meillä. Suiston ruovikossa on tänä vuonna ollut harvinaisen upeat oljet, kun aurinko on haalistanut ne hohtavan kellanvaaleiksi.




Begutan majatalo löytyy Haapsalun vanhasta kaupungista osoitteesta Kalda 4. Beguta löytyy myös Airbnb-palvelusta.

Sen naapurissa on haapsalulaisen kuvataiteilija Epp Marian galleria. Puutarhurisarjaan sopii hyvin uniikki pesupöytä.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Türin kukkamarkkinoilla omalla autolla

Kuusi vuotta sitten aloitin urani Baltian kukkamarkkinoiden kävijänä juuri Türissä. Tänä vuonna päätimme siskoni kanssa jättää ryhmämatkailun väliin ja lähteä omalle matkalle.

Se oli onnistunut ratkaisu. Saimme pysähdellä jokaisen haikaranpesän kohdalla, tutkia teiden varsien kasvustoja ja kurkistella pihoihin mielin määrin.

Kivistikin kärhötalo oli näyttävästi mukana. Mukaan tarttui vahvistusta talvesta kärsineelle Romantikalle
ja pari uutta kärhöä. 
Suorinta tietä Tallinnasta olisimme varmaan olleet perillä Türissä noin puolessatoista tunnissa. Nyt meni pari tuntia, kun ajelimme välillä pieniä teitä ja matkan varrelle osui kahdeksan kilometrin pätkä tietyötä.

Perille löysimme ongelmitta - suoraan tapahtuman parkkipaikalla, ja ensimmäiseksi näimme bussimatkoilta tutun Pohjolan Matkojen mainion Eppu-kuskin. Suomalaisia busseja oli perjantaina pitkä rivi.

Tulppaaneita oli tarjolla monella oman pihan tuotteita myyneellä.
Myös metsätulppaaneja ja kasvitieteellisiä tulppaaneja löytyi usealta myyjältä. 

Eksoottisin hankintani oli inkarvillea. 

Pari tuntia markkinoilla riitti, sillä halusimme jatkaa matkaa pikkuteitä pitkin Haapsaluun yöksi. Pienten teiden valtteina ovat vilahdukset kylien elämään, kurkistukset taajamien pihoihin ja yllättävät kohtaamiset luonnon kanssa.

Saku valdissa muutaman minuutin sisällä näimme ensin kurkiparin pellolla, sitten toisella puolella tietä haikaran. Hetken päästä iso kettu kiisi pellolta tien poikki ja seuraavan kurvin takana kurkisteli metsäkauris.


Värien ilotulitusta oli niin tulppaaneissa ...

... kuin kastelukannuissa. 
Markkinoilla on runsaasti myös ruokatarjontaa kuten kuivattua kalaa, leipää, tuoresuolattuja kurkkuja ja muita herkkuja.



Väriä riitti matkan varrella. Voikukat kultasivat pellot ja hedelmäpuut olivat kaikkialla täydessä kukassa. Toukokuu on uskomattoman kaunista aikaa niin Keski-Virossa kuin muuallakin. 

maanantai 9. toukokuuta 2016

Lehtokotilot kannattaa kerätä NYT

Viikon ajan ehdin elätellä toiveikkaita ajatuksia lehtokotiloiden jonkin asteisesta tuhosta tammikuun paukkupakkasten aikana. Turhaan. Nyt niitä mönkii esiin valtavia määriä maan alta, perennoiden tyven sopukoista, risukasoista, maahan jääneiden lehtien alta.

Nyt jos koskaan on aika kerätä niitä ja harrastaa kaikkia puutarhurin käytössä olevia joukkotuhonnan keinoja. Lehtokotiloilla ei ole luontaisia vihollisia.


Tiivis kasvusto ja terassin reunalauta ovat kuin viiden tähden hotelli lehtokotiloille. 

Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa kalkinsuosijoiden kuten taponlehden, rotkolemmikin, rohtoraunioyrtin ja vuorikaunokkien tyvet. Tuuhea taponlehtikasvusto on mitä mainioin paikka kotiloiden talvehtia. Otin sunnuntaina käteeni metalliharavan ja kampasin sillä raa'asti kukkapenkin taponlehtireunuksen todella tarkkaan. Jälki oli rajua, mutta sillä tavalla sain puhdistettua melko hyvin ainakin tämän kohdan.

Taponlehdet kannattaa käsitellä nopeasti ennen kuin uudet lehdet alkavat kasvaa.


Kuvan Ferramol-rakeista osa on paakkuuntunut, kun kerään välillä kotiloita rakeilla täytettyyn avoimeen purkkiin.
Sieltä ne kömpivät pois ja vetäytyvät jonnekin päättämään päivänsä. 


Löytyneet yksilöt päätyvät tulikuumaan veteen. Olen huomannut, että korkilliset maito- ja jogurttipurkit ovat kätevä keräysastia. Teen purkin alakulmiin reiät, kun vesi on jäähtynyt, jotta ne kuivuvat. Tarkoitus on tehdä kunnon rovio ja polttaa purkit sisältöineen heti kun tulee sade.

Pahimpiin paikkoihin laitan Ferramol-rakeita. Tällainen kuiva kevään aloitus on hyvä hetkin senkin käyttöön. Meidän rehevällä pihallamme yökaste on myöhemmin niin voimakas, että rakeet liukenevat liian nopeasti.