maanantai 26. elokuuta 2013

Oranssi-iiso kukkii pitkään

Hyötykasviyhdistyksen siemenmyynnistä löytyi keväällä kiinnostavan kuuloinen yrtti. Ostos oli täysosuma. Siemenet itivät hyvin ja nopeasti.

Nyt oranssi-iiso (Agastasche aurantiacum)  hehkuu viidettä viikkoa kasvimaan kaunistuksena. Hienon taustan oransseille kukille antavat harmaanvihreät lehdet.

Oranssi-iiso heinäkuun lopulla
Oranssi-iison voi myös kuivata kuivakukaksi.
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva oranssi-iiso viihtyy auringossa ja kestää kuivuutta. Sitä kutsutaan kolibrimintuksi (hummingbird mint), sillä kolibrit rakastavat sitä.

Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelon mukaan se on melko hyvä mesi- ja perhoskasvi. Meillä en ole huomannut sen erityisemmin houkuttelevan perhosia.

Kasvi tuoksuu erikoiselle, aniksen, mintun ja jonkin tunnistamattoman tuoksun yhdistelmä. Tänä kesänä en hoksannut ajoissa kerätä sen lehtiä teeainekseksi, mutta kukat ovat koristaneet useita salaattiannoksia.

Siemenluettelo suosittelee oranssi-iisoa omena- ja karviaishillon sekä keittojen ja kiisseleiden mausteeksi.

Oranssi-iison pitäisi talvehtia Suomessakin.


torstai 8. elokuuta 2013

Onnistuisiko okran kasvatus Suomessa?

Kävin viikko sitten Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja innostuin useasta kasvista. Suurimman vaikutuksen kuitenkin taisi tehdä okra (Abelmoschus esculentus)

Ruokakasvina se on tuttu Aasian vuosilta, ja olen sitä ostanut muutaman kerran Hakaniemen aasialaisista kaupoista.

En kuitenkaan ollut koskaan nähnyt sen kukkaa. Se on häkellyttävän kaunis.

okra 'Abelmoschus esculentus'


Mieli tekisi kokeilla sen kasvattamista. Tänä kesänä kasvi näytti viihtyvän erinomaisesti ainakin Kumpulan auringossa kylpevässä hyötykasvitarhassa.

Viherpiiperryksen blogissa on kannustavaa tietoa kasvatuksesta. Hänen mukaansa sen kasvatus ei vaadi mitään taikatemppuja. Ilman kasvihuonettakin pärjää, jos esikasvattaa taimet sisällä. Huomattavasti pessimistisemmän kuvan asiasta saa Puutarha.netin keskustelusta.

Trooppisena kasvina okra menestyy meillä varmimmin kasvihuoneessa, mutta myös kasvatus lämpimällä seinustalla onnistuu, kirjoittaa Pellervo-lehti Siemenet kylvetään esikasvatukseen helmi-maaliskuussa. Hedelmät korjataan pehmeinä ja keskenkasvuisina.

Kumpulan okra teki jo vihreitä kotia.

Tämä lämmin ja kuiva kesä on luonnollisesti otollinen okran kasvattamiseen.

Taidanpa testata sen kasvatusta ensi kesänä. Alapiha avartui huomattavasti, kun raivasin tontin nurkkaan pesiytyneen maitohorsma-vuohenputki-mustialanruusupöheikön, joka kuhisi lehtokotiloita. Se on tontin aurinkoisimpia paikkoja.

Toinen kiinnostava hyötykasvi oli emmervehnä (Triticum dicoccon). Olen käyttänyt emmerjauhoja, joiden maku on täyteläinen, mutta en ole nähnyt itse kasvia. Malmgårdin kartano Pernajassa viljelee emmeriä ja taitaa tehdä siitä oluttakin.

Emmervehnä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa
Emmervehnä on kotoisin 10 000 vuoden takaa Lähi-idästä. 
Sähäkän tumma helmisulkahirssi (Pennisetum glaucum) miellytti myös silmääni. Se olisi hieno pari esimerkiksi kellertävälehtiselle kuunliljalle. Sitä käytettiin viime kesänä Helsingissä ainakin Espan puiston kukkaistutuksissa.

Helmisulkahirssi sopii kesäkukkaistutuksiin. 

Kumpulan kasvulavat ovat kadehdittavan hienoja ja käytännöllisiä.



Lisää kuvia Kumpulasta löytyy Villin pihan Sannin blogijutusta.

tiistai 6. elokuuta 2013

Ideoita ja elämyksiä avoimista puutarhoista

Sunnuntai oli hieno päivä. Avoimien puutarhojen päivää saatiin viettää auringonpaisteessa. Se korosti tapahtuman rentoa ja myönteistä henkeä. Suomi tuntuu aika mukavalle paikalle asua silloin kun on Ravintolapäivä, Avoimien puutarhojen päivä tai muu ihmisten oma-aloitteisuudesta syntynyt tapahtuma.

Houkuttelin äitini mukaan Mikkeliin, johon ennen kaikkea veti Mörönperä. Oli kiehtovaa nähdä Mari Mörön kolumneissaan ja kirjoissaan kuvaama paikka - ja vähintään yhtä kiehtovaa tavata sen emäntä.

Mari Mörö metsästää tummakukkaisia lajikkeita.
Tässä hehkuu 'Ebony' lilja. 
Pala Mörönperää siirtyy meidän pihaamme, sillä ostin kolme hyvää perhoskasvia: Doorian villakko, telekia eli auringontähti ja iso hirvenjuuri.

Hieno elämys oli myös toinen kohteemme Mikkelissä, Siilinpihalla. Cottage garden -tyylinen piha oli ylenpalttinen. Väriteemoja, kierrätysesineitä, silmiä hiveleviä yksityiskohtia.

Siilinpihalla on monia herkullisia yksityiskohtia.
Veden ääressä oleva viljelymaisema loppukesän väreineen lisäsi pihan viehättävyyttä. Tummat daaliat kypsymässä olevaa viljapeltoa vasten olivat yksi mieleen painuneista näkymistä.

Ruosteinen maitotonkka, hehkuvan punaiset petuniat ja
harmahtavalehtinen maahumala sopivat kauniisti yhteen Siilinpihalla.
Mikkelistä matkamme jatkui Iittiin. Villi Piha oli juuri niin upea kuin blogista on voinut päätellä. Hernepensaskujanteen Jori on kuvannut ja kuvaillut sitä niin hienosti, etten ryhdy kilpailemaan.

Minulle erikoismauste vierailussa olivat Sannin tädit, joiden kanssa olen viettänyt lapsuusvuosia samalla kylällä. Hauska törmätä näin monen mutkan kautta.

Maahan rojahtanut lehmus löysi uuden viran.