keskiviikko 26. elokuuta 2009

Hortensia houkuttelee haaveilemaan

Viime vuonna jättiruukkuun istuttamani syyshortensia (Hydrangea paniculata 'Grandiflora') on puhkeamassa kauniisti kukkaan. Herkät kukinnot tuovat mieleen morsiushunnun. Ensimmäinen vuosi meni ilman ihmeempää hoivaa. Ensi keväänä pitää varmaan tehdä hoitoleikkaus.
Kaikkien kaveri google tiesi kertoa, että vuosittainen hoitoleikkaus varhain keväällä tekee kukinnoista isoja. Kuhunkin versoon jätetään 1-3 silmuparia. Toinen tapa on leikata muutaman vuoden välein. Silloin kukkia kehittyy enemmän, mutta kukinnot ovat pienempiä.

Hortensia saa haaveilemaan uusista isoista ruukuista, joissa kasvit olisivat hieman paremmassa turvassa limajalkansa joka paikkaan työntäviltä lehtokotiloilta.

Toivottavasti keveitä ja kestäviä Hongkongissa savesta ja juuttikankaasta tehtyjä ruukkuja ilmestyy myyntiin jonnekin. Porvoon puutarhapuodissa niitä oli pari vuotta sitten mutta ei enää tänä vuonna.

Haaveiluun houkuttaa myös Kenellä on Suomen paras puutarhablogi -kilpailu Huiskulan verkkosivuilla. Kilpailijoiden joukossa on myös Puutarhailmiöitä. Nyt ei tarvita muuta kuin paljon ääniä. Käy äänestämässä.

maanantai 17. elokuuta 2009

Aurinkoa varastoon

Suvikruunukakkarat olivat tämän kesän floppi: ne kasvattivat pitkään ja hartaasti vartta, sitten romahtivat yhdeksi mytyksi, joka kukkii kiusallisen pitkään. Vasta nyt raaskin leikata parvekelaatikossa rönsyilevät kakkarat. Ehkä ne maljakossa tuovat aurinkoa huomiseksi luvatun sadepäivän piristykseksi.

Ilta-aurinko hehkuu taustalla kasvihuoneen rakenteisiin. Siellä kypsyy ennätyssato tomaatteja. Hämmästyttävän hyvin taimikasvatuksessa kituuttaneet ja liian aikaisin kasvihuoneeseen istutetut taimet ovat tuottaneet satoa.

perjantai 14. elokuuta 2009

Herkkä daalia, komea kärhö

Siemenestä kylvämäni kesädaaliat ehtivät kuin ehtivätkin kukkaan. Pussista kuvasta päätellen niiden värit voivat vaihdella punaisesta keltaiseen. Toistaiseksi kaikki avautuneet kukat ovat kuitenkin olleet keltaisia tai kuvan kaltaisia murrettuja sävyjä. Kukka oli pakko kuvata myös takaa, jolloin punaoranssit raidat tulevat esiin.





























Viime kesänä ostamani viticella-kärhö Black Prince on osoittautunut nimensä veroiseksi. Tummanpuhuvia kukkia tulee koko ajan lisää ja kärhö kiipeilee valokatteen päällä juuri niin kauniisti kuin toivoinkin.

Kaksi jalokärhöäni ilahduttivat tällä viikolla iloisesti työntämällä ensimmäiset kukkanuput esiin. Olin jo varma että toinen vihoittelee edelleen muutaman vuoden takaisesta siirtämisestä ja toinen sai viime kesän ruukkukasvatuksessa liian laihat eväät tälle vuodelle.

torstai 13. elokuuta 2009

Kivi, sakset, paperi

Näitä kaikkia tarvittiin kesän jatkoprojektissa, kun kiinalainen portti kaipasi kivipuroa alleen.

Kiviä keräsimme naapuripuutarhurin kanssa monena iltana pitkin tienlaitoja. Hesareita kului melkoinen pino eristämään maasta nousevat rikkaruohot. Asennushiekkana sai toimia sepeli.

Varsinaisia saksia ei tässä projektissa tarvittu, mutta oksasaksilla piti leikellä villinä rehottavaa mäkimeiramia.

lauantai 1. elokuuta 2009

Väritrilogia: sininen

Ritarinkannusten sinisistä sävyistä tämä yksilö on minusta häkellyttävin. Sen heleämpää sinistä on vaikea löytää.
















Aitoukonhattu vai tarhaukonhattu? En ole vieläkään päässyt siitä perille. Nyt kuitenkin tiedän, missä kohdin näitä yksivärisiä kasvaa. Kasvustot menivät pahasti sekaisin viime vuonna, kun ne piti siirtää vanhoilta kasvupaikoiltaan maalämpöasennuksen tieltä.


Kieslowskin elokuvatrilogian värit sininen, valkoinen, punainen kuvaavat Ranskan vallankumouksen tuttuja arvoja vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. Mitähän kasvimaailmassa niihin liittäisi? Punaiset daaliat kuvaamaan vapautta, valkoinen viticella-kärhö terttuseljan kaverina veljeyttä ja sininen ritarinkannus tasa-arvoa.