sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Poutapilven alla

Entinen rotiskoliiteri on viimeisen vuoden aikana kokenut muodonmuutoksen. Ei nyt ihan Strömsön malliin, mutta siihen suuntaan. Ensin pulpettikatto sai kierrätyksessä uuden katteen talon kattoremontin yhteydessä. Sitten mies suoristi nurkat, teki kunnollisen lattian ja asensi kierrätyskeskuksesta ostetun vanhan ikkunan.

Kesällä talkoisiin osallistui tytärkin maalaamalla seiniä. Minun osuudekseni jäi pelargonioiden istutus ikkunan alle. Talviaikaan siirtymisen kunniaksi ikkunanlaidalle istahti poutapilvi.



Elokuun puolivälissä pelargoniat vielä nautiskelivat ilta-auringosta.



Poutapilvi on sukua autokatosta jo useamman vuoden kaunistaneelle lyijylasityölle. Sateenkaaren alla istuttiin ennen Helsingin-olohuoneessamme. Täällä ruovikon reunassa se löysi paikkansa vasta kun muutama vuosi sitten autokatos kohosi terttuseljan katveeseen.






torstai 27. lokakuuta 2011

Aasialaiset lehtivihannekset tuottavat satoa lokakuussakin

Pidentyneet kasvukaudet taitavat olla totta. Kuvasin kasvimaata lokakuun puolivälissä. Näkymät ovat tuosta vain parantuneet, ja erityisesti aasialaiset lehtivihannekset viihtyvät. Päivän pituus on niillä nyt paikallaan ja kosteutta sopivasti.


Kylvin siemenet vasta reilusti heinäkuun puolella. Ensimmäiset lehdet olivat heti täynnä kirppojen pitsiä, mutta siirto puhtaaseen multaan ja pieni hoivailu auttoi taimia kasvamaan.  

Weibulls'in sekoitus sisältää sareptansinappia ('Red Giant' Brassica juncea), tatsoita (Brassica rapa) ja komatsunaa (Brassica rapa). Pussi oli unohtunut siemenlaatikon perukoille, sillä viimeinen käyttöpäivä oli vuonna 2005. Hyvin itivät siitä huolimatta. Kurkistelin ensi kasvukautta ajatellen Exotic gardenin nettikauppaan - siellä oli vaikka millä mitalla houkuttelevia lajikkeita.

Mitähän tästä päättelisi: onko puutarhuri harvinaisen myöhässä vai aikaisessa?


Laventelikin löysi kasvuvoimansa vasta syksyn sateiden myötä. Hassua, kuvittelin sen vaativan lämmintä ja paahteista.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Käärmeenparta ja muita euron hankintoja

Norjalaislähtöinen puutarhamyymäläketju tyhjensi taimipihaansa talvikelejä varten. Kerrankin hoksasin mennä penkomaan euron perennapöytää. Sieltä tarttui mukaan 20 perennaa, joista yksi on käärmeenparta (Ophiopogon planiscapus 'Niger').


Virolaisen Seemnemaailm-puutarhasivuston mukaan sen lehdet ovat hyvin koristeellisen tummat, melkein mustat. Kukat kermanvalkoisia tai lilahtavia, hedelmät mustia. Pakkasta käärmeparran luvataan kestävän -28 C. Mielenkiintoista nähdä, miten se viihtyy kasvimaan liepeillä kivikon reunassa. Vesi ei ainakaan siinä pääse seisomaan.Viherpeukaloiden mukaan se selviytyy suojattuna Etelä-Suomessa.

Käärmeenparran heimo on Ruscaceae eli ruskuskasvit. Heimoon kuuluu 26 sukua ja 475 lajia pohjoisella pallonpuoliskolla ja Afrikassa. Ruskuskasveihin kuuluvat mm. traakkipuut, anopinkielet, oravanmarja ja kielot.


Mukaan tarttui muutama kasvi, jonka talvenkestävyydestä ei ole tietoakaan, mutta myös varmoja valintoja kuten kallionauhus (Ligularia dentata) ja kirjavalehtinen rotkolemmikki.