torstai 30. lokakuuta 2008

Hyvästit kesälle - vai syksylle!

















Pihan syystyöt ovat lopahtaneet jatkuvaan sateeseen. Haukkavaaran lintu vartioi enää likaista pihapöytää, lehdet ovat lentäneet tiehensä - tai liiskautuneet maahan. Vaahteralehtiä pitäisi vielä kärrätä kompostikasaan. Toivottavasti sääennusteen pouta sunnuntaina toteutuu.

Viime sunnuntain myrskyssä kuurasin kasvihuonetta sisältä ja katselin tuulessa kahisevaa ruovikkoa. Tulvavesi tiellä piti meidät kotona iltaan asti.

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Kastepisaroita

Ehdin kerrankin kuvata pihaa arkena päivänvalossa, kun odottelin rakennustarkastajaa silmäilemään kesällä asennettua maalämpösysteemiämme.

Ankara aamukaste oli tehnyt kasvimaasta ja ruukkujen kasveista helmeileviä taideteoksia.























































Ville de Lyon jaksoi kuin jaksoikin avata viimeiset nuppunsa.


sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Suloisia syyssuunnitelmia

Syksyn suosikkitöitä on uuden kasvukauden miettiminen. Tänä vuonna olen yltänyt suureen systemaattisuuteen: miltei kaikista kukkapenkeistä on nyt kartat tai uudet istutussuunnitelmat.

Mielessä välähti verkkokielellä ilmaistuna dynaaminen kartta, jossa saisi kuukausittain kukassa olevien värit näkymään kerralla. - Taidan kyllä tyytyä värittelemään muistikirjan sivuja puuväreillä. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan kynä ja paperi tehostavat luovuutta paremmin kuin tietokoneen käyttö, kertoo Kalle Tiihonen Huominen-blogissaan.






























Isot töyhtöangervot joutuivat tekemään tilaa uudelle valkeaan sävytetylle istutukselle. Huonoon paikkaan eivät nekään joudu, evakkoon talon toiselle nurkalle.

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Syksyn yllätys


















Siirsin talomme aiempien asukkaiden jäljiltä jääneet kärhöt muutama vuosi sitten uuteen paikkaan. Viime kesänä siirrosta hermostunut kärhö teki vain yhden kukan. Tänä kesänä ei ole ensimmäistäkään kukkaa näkynyt. Olinkin jo heittänyt toivon kukinnan suhteen ja päättänyt iloita rehevästä kasvusta muuten.

Tänään yhden verson päästä löytyikin kukka - ja aivan toisen lajikkeen. Olinkin onnistunut siirtämään jackmaniin lisäksi sitä. Kotilot ovat päässeet nakertamaan terälehden reunoja, mutta mukava yllätys silti. Nyt ei puutu kuin nimi.

Vieressä kukkivat valkotupakat (Nicotiana alata) . Se on kiitollinen kasvatettava puolivarjoisalla pihalla ja jaksaa kukkia vielä näin lokakuussakin.


















Valkotupakan sanotaan olevan hyvä perhoskasvi. Minun kokemukseni ulottuu vain kahteen kesään, jotka ovat molemmat olleet niin sateisia ja koleita, ettei perhosia pihallemme ole juuri tullut.

torstai 2. lokakuuta 2008

Selviääkö syysesikko sateessa?

















Löysin hurmaavat syysesikot Loviisan Wanhassa Wara Parempi -päiviltä Villiniityn myynnistä. Selviävätköhän ne pihaa piiskaavassa sateessa, mietin kattoikkunan alla töitä naputellessani.

Syysesikossa yhdistyvät upeat värit ja hassu keinotekoisen tuntuinen varsi. Tumma siniliila kukinto, harmaavihreät lehdet ja varren hento harmaa hivelevät silmää.