Kukkakattaus vaihtuu kolmen viikon välein

Kolme valtakuntaa, kolmen viikon välein vaihtuva kattaus - siinä Porvoon hienoimman puiston salaisuus. Sitä valottivat kesän parhaalla puutarharetkellä kaupunginpuutarhuri Mikko Kaunisto ja kasviasiantuntija Börje Fri.

Myskimalva on yksi  istutusten itäpään vanhoista perennoista.

Aukust Eklöfin puisto valmistui vuonna 2009, jolloin vietettiin Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlaa. Valtiopäivät näkyvät niin puiston keskellä olevassa taideteoksessa kuin kasvivalikoimassa. Niidenkin haluttiin kuvastavan kolmea valtakuntaa.

Kirsi Kaulasen ja Ylva Holländerin valtiopäivätriptyykin pohjoissivu
kuvastaa Suomea, länsi Ruotsia ja itä Venäjää. Veistoksen musta antoi
värin myös lyhtypylväille, penkeille ja roskiksille. 

Istutusten suunnittelussa lähdettiin liikkeelle sen ajan perennoista. "Pertti Alangolta saimme 15 lajin listan", Kaunisto kertoi. Esimerkiksi malvat, päivänkakkarat ja rohtosormustinkukka olivat listalla. 1800-luvun alussa käytössä olleiden kasvien lisäksi tiheisiin massaistutuksiin uppoaa monta muutakin lajia.

Punaiset ja valkoiset lupiinit kukkivat perhoangervon ja
päivänkakkaroiden seurassa. 

40 000 kukkasipulia tuottaa upean kukinnan keväisin. Niiden sipuleita ei nosteta ylös. Sipulikukkien kukittua penkkien tyhjät kohdat kitketään, myöhemmin perennat täyttävät tilan eikä kitkemisestä tarvitse huolehtia.

Kesäkuun kukkijoita ovat lupiinien lisäksi päivänliljat.

Tärkeää lajien kirjon ohella on kerroksellisuus, jota eri kokoiset kasvit tuovat. Istutusten keskellä kasvaa omenapuita, joiden runkoa pitkin kiipeilevät alppikärhöt. Valkea muuri on suojattu graffitien maalaajilta istuttamalla sen eteen piikikästä happomarjapensasta,

Mooseksen palavapensas sopii piispan kaupunkiin, Börje Fri tuumasi.

Tiheä istutus pitää kasvit hyvinvoivina, kun kastelu on kunnossa, Börje Fri muistutti. Puiston istutukset ovat noin puolen metrin korkeudella erittäin aurinkoisella paikalla. Jos niiden juurilla olisi paljasta multaa, lämpötila kasvien juurella kohoaisi nopeasti ja ne kärsivät.

Kotipuutarhassakin taimia kannattaa istuttaa 8-9 neliömetriä kohti,
Börje Fri neuvoi puistokierroksella.  

Aukust Eklöfin puiston istutuksia pitää käydä katsomassa muutaman viikon välein, sillä näkymä vaihtuu kesän mittaan, puutarhurit muistuttivat. Me puutarharetkeläiset saimme tarkan istutussuunnitelman, josta näkyvät kasvupaikat ja kasvien nimet. Upea retki kotinurkilla!

Aukust Eklöfin puiston kasvilista löytyy Porvoon kaupungin sivuilta.

Vältä näitä kasveja lehtokotiloalueella

Lehtokotilot suosivat selvästi tiettyjä kasveja. Mitä aromaattisempi, sen parempi. Tietoa kotiloista on kertynyt kolmentoista kesän ajalta pihapiiristä, jossa olosuhteet ovat otolliset: rehevää, kosteaa, varjoisaa ja samaa pihan ulkopuolella.

Kahden lumitalven jälkeen tullut kostea kesä on räjäyttänyt populaation määrän uuteen ennätykseen.

Kuva on toukokuulta 2010, jolloin lehtokotilot majailivat vuorenkilven lehdellä.

Nämä kasvit vetävät puoleensa lehtokotiloita

lipstikka

piparjuuri

lehtiselleri

ilmasipulin varret
valkosipulin varret

ritarinkannus

samettikukka

salkoruusu

rohtoraunioyrtti
lupiini

päivänlilja

kultasade
vuorenkilpi

Lehtokotilot näyttävät pitävän karkealehtisistä kasveista kuten salkoruusu ja ritarinkannus. Myös nokkonen näyttää kelpaavan niille, ja raparperinlehdet ovat hyvä paikka lymyillä.

Toiset pärjäävät paremmin

Mikään kasvi ei näytä täysin välttyvän niiltä, mutta esimerkiksi taponlehti pärjää hyvin. Lehtien alta kiusalaisiasilloin tällöin löytyy, mutta reikiä ei taponlehdissä juurikaan näy.