torstai 5. huhtikuuta 2012

Maailman höyhenheinäinen ääri

Omalta pihalta ei voi poimia vielä mitään muuta kuin talvituulien pudottamia oksia. Niinpä on hyvä aika etsiä kasvikuvauksia kirjallisuudesta.

Annie Proulxin kirjoissa törmää kerta toisensa jälkeen huikeaan kuvaukseen Wyomingin äärevästä luonnosta. Novellikokoelma Lyhyt kantama sisältää monia mainintoja marunasta

"Seutu näytti autiolta, siellä oli isoja marunatupsaita, jänönheinää, vaikeaselkoinen taivas ja parvittain pikkulintuja jotka heittäytyivät ilmaan kuin korttipakka. Vähäinen polku ujui kohti horisontin punaista seinämää." (Maailman höyhenheinäinen ääri)

Maruna (artemisia) kiehtoo jo sanana. En löytänyt enää kirjasta kohtaa, jossa hopeisena hohtavat marunatuppaat lainehtivat tuulessa. Lukiessa se teki syvän vaikutuksen. Kirjan vieressä pitäisi aina olla nippu keltaisia lappuja, joilla voisi merkitä kiinnostavat kohdat.

Kurkistus hakukoneen kuvahakuun antaa vähän osviittaa siitä millaiselta silmänkantamattomiin jatkuvat marunatuppaat voivat näyttää. Wikipediasta opin, että marunoita on 400 lajia ja että monet niistä kasvavat Etelä-Euroopan macchia-pensaiston osana. Rakuunakin on maruna.
Artemisia tripartita, Flickr/Matt Lavin, CC BY 2.0
Proulxin tekstissä sanat soljuvat ja kuvat kulkevat lukijan mielessä.

"Teenvärinen joki oli sulavedestä vuolas, jokaista korkeata kiveä kiersi vaahtokaulaliina ja suvannoissa ja syvennyksissä kävi virta. Pajujen okranväriset oksat huojuivat jäykästi, siitepölyiset pajunkissat olivat kuin keltaisia peukalonjälkiä." (Brokeback Mountain)

Tähän pääsiäiseen sopii lumoava lumen kuvaus.

"Vitilumi levisi ylätasangolla, ja verhosi ilman, tuo harvinainen pöly, kaunista, hän ajatteli, silkkiharso, mutta tuulessa oli voimaa joka keinutti painavaa autoa, taivaasta suitsusi maahan tykyttävän valtimmon vuolas kymi. Viti tuprusi kymmeniä metrejä ilmaan koreina töyhtöinä ja vääntelehtivinä lumipiruina, hunnutettuina arabinaisina ja aaveratsastajina, jotka kaikki hajosivat valkoiseksi huuruksi. Asvaltilla luikertavat lumikäärmeeet oikenivat sauvoiksi." (Puoleksi nyljetty härkä)

Hyvää lumista, aurinkoista ja kaikenlaista pääsiäistä!

3 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Onpa osuvia ja ihania tekstejä. Wyoming tosiaan tuli elävänä mieleen, minulla oli onni päästä parikymmentä vuotta sitten kahden ystäväni kanssa parin viikon reissulle, jonka ajan kiertelimme pakettiautolla ja jalan Wyomingia, Montanaa ja Idahoa, leiriydyimme Kalliovuorten suojaisissa kolkissa emmekä nähneet muita ihmisiä päiväkausiin. Kyllä siinäkin sai käsitystä Yhdysvalloista ja maan monista kasvoista. Kaikki ei ollutkaan ihmisvilinää ja Mac Donaldseja, mihin olimme sen kesän aikana länsirannikolla tottuneet.
Tuolla Kalliovuorten laaksojen kuivassa maastossa kasvoi jotakin, mitä sikäläiset kutsuivat salviaksi (sage), mutta se ei ollut salviaa, olisikohan sekin ollut jonkinlaista marunaa. Jotain hopealehtistä kumminkin.

Leena K kirjoitti...

Saila,
Wikipedia osasi kertoa että
Artemisia tridentatalla on tosiaan salviaan viittaavia nimiä (sagebrush/common sagebrush, big sagebrush, blue/black sagebrush or mountain sagebrush). Opin samalla että marunoita on 400 lajia ja että rakuunakin on marunakasvi http://fi.wikipedia.org/wiki/Marunat.

Minä en ole koskaan käynyt Wyomingissa tai niillä main, mutta Proulxin kirjojen kuvaukset kyllä houkuttaisivat lähtemään sinne.

Marietta kirjoitti...

Kaunista tekstiä. Proulxia en ole lukenutkaan, täytyypä tutustua.
Blogissani Suvipiha on Sinulle haaste, käyhän kurkkaamassa.