keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Kirjailijoita ja puutarhoja

Jayne Anne Phillips kuvaa viisaassa ja runollisessa Äidin aika -romaanissaan äidin ja tyttären viimeistä yhteistä vuotta. Äiti sairastaa syöpää, tytär elää oman äitiytensä ensimmäistä vuotta ja hoivaa samalla äitiään. Kuten muutkin Jayne Anne Phillipsin kirjat, tarina vie mennessään. Aamuyöstä sitä ahmiessani eteen osui puutarhurille sopiva pätkä päähenkilö Katen hääpäivän aamusta:

"Kanukkapuu oli kukassa, vaaleanpunainen vaahtoava ilmestys. Jos he olisivat odottaneet yhtään pitemmälle toukokuuhun, kukat olisivat ehtineet varista, mutta nyt puu seisoi kuin iso vankka kukkakimppu takapihan keskellä. Aidan rautatankoihin ja niiden liljankärkiin oli kiedottu vaaleanpunaisia ja valkoisia pioneja, kärhekästä murattia, hentohelmililjoja. Camille oli raivannut puutarhasta kukkineet narsissit. Valkoisen salkoruusun uljaat varret nyökkivät vaaleansinisen leimun yläpuolella, hortensia ja kurjenmiekka, pilvimäinen laventeli olivat kaikki alkaneet kukkia juuri ajoissa."

Myöhemmin samassa kirjassa Phillipsin kielikuvat ja Kerstin Juvan suomennos soivat kauniisti:

"Puutarhassa joka tuntui olevan kaukana pienen nurmikon takana kukki sininen salvia runsaina sinisinä ryppäinä ja keihäinä vasten vaaleaa maanpeittokasvia jota Katen äiti kutsui karitsankorvaksi. Samettipintaiset villiintyneet lehdet olivat nousseet aidalle ja läikkyivät nurmikolle kukkapenkin reunalta."
Äidin aika, Jayne Anne Phillips

Phillipsin lapsuudenkoti oli Länsi-Virginiassa, Appalakkien vuoriston liepeillä. Wikipedian mukaan ilmasto siellä on kostean subtrooppinen ja alue on rikas biodiversiteetiltään. Äidin ajan tapahtumapaikkana tosin on hieman pohjoisempana Uudessa Englannissa, Bostonin esikaupungissa.

Eilisaamuisen sateen katkaisema pioninkukka saa symboloida kirjan puutarhamaailmaa.

Kesän mittaan törmään toivottavasti muihinkin puutarhateksteihin.

Ei kommentteja: