Päivä kaunein sammuva on / kukka kuolee korvaamaton /kun päättyy tää /muisto vain jää, lauloivat 60-luvun lopulla
Jouko ja Kosti (ja sen jälkeen moni muu). Vanha laulu jäi soimaan kärpäsenä korvaan, kun katselin ihanan 'Festiva Maxima' -pionin varisevia terälehtiä. Meille digiajan puutarhureille jää kuitenkin muistojen vahvistukseksi myös lukematon määrä kuvia - mutta vahvistavatko ne oikeasti muistikuvia vai vievät niiltä voimaa?
Kuvia on ihana katsella talvella, jos ehtii ja muistaa. Tämän balleriinan haluaisin muistaa muutenkin. Pioni paljasti sisimpänsä syvän purppuran vasta terälehtien pudotessa.
Alla oli sopivasti hopeanhohtoinen trampoliini, jolle terälehdet lennähtivät.
1 kommentti:
Ihanasti kirjoitit ♥ Ja mikä trampoliini! Huomasin juuri ilokseni, että oma rotkolemmikkini onkin pykännyt uuden pienen mutta sitäkin arvokkaamman kukinnon!
Lähetä kommentti