Minun sydämeni sulattivat villit syklaamit 1980-luvun alussa Adrianmeren rannalla. Kävelin Dubrovnikin yläpuolella vuorenrinteellä, jossa pienet syklaamit kukkivat kuin meillä sinivuokot. Muisto siitä sykähdyttää vieläkin.
Wikipediasta opin nyt, että ne olivat mitä todennäköismmin Cyclamen repandum -lajiketta.
Syklaameissa minua viehättää kepeys ja kaunis muoto. Ne ovat kuin kasvimaailman sudenkorentoja.
1 kommentti:
Niin ovat, aivan ihania! Minäkin hankin tänään syklaamit, muuten en kausikukista edes välitä mutta syklaamit ovat eri asia ;-)
Oma syklaamimuistoni on entisen poikaystävän vanhempien puutarhasta Loiren laaksossa, missä syklaamit kansoittivat vanhan lehmuskujan puiden alustat, siinä sai varoa askeliaan koko sadan metrin matkalla, kun puiden välissä kulki vain kapea polku.
Lähetä kommentti