Ratamokasveihin kuuluva nurmitädyke
(Veronica chamaedrys) loistaa sinisenä erityisen pitkään tänä vuonna. Jotain hyötyä siis viileästä kesästä.
Yksittäisen kukan elinikä on kuitenkin paljon lyhyempi:
Luontoportin mukaan se loistaa vain yhden päivän, muuttuu sinipunaiseksi ja putoaa illalla.
Nurmitädykkeen sininen on niin upean kirkas, etten pane pahakseni vaikka tädyke levittäytyy kaikkialle pihaan.
|
Kellarin seinustalla se on hyvää pataa taponlehden kanssa. |
|
Yrttilavassa se on lähes syrjäyttänyt mäkimeiramin, jota voi pitää saavutuksena. |
|
Mansikkalavasta karkoitetut paakut lähtivät heti kukkimaan liiterin seinustalla. Ei ongelmaa siirrosta. |
2 kommenttia:
Nurmitädyke on niin ihana! Kiljaisin ilosta, kun huomasin sitä puutarhassani ensimmäistä kertaa. Tämä oli niin umpeenkasvanut tontti, että pientä kasvillisuutta oli vaikea havaita, ja voi olla, ettei tuo korkeassa heinikko-nokkosikossa ja vaahteranvesakossa viihtynytkään. Nyt sitä on vähän joka puolella ja on hauskaa huomata, että se osaa myös kasvattaa kukkavarsistaan vähän pidemmät, jotta pääsee vieruskasvien lomasta valoon :-)
Saila, nurmitädyke on selviytyjien sankari. Sen hyviä puolia on ihanan heleän sinisyyden lisäksi pitkä kukinta-aika. Vallatkoon nurmitädyke pihan, kunhan jättää kasvulavat rauhaan!
Lähetä kommentti