tiistai 19. heinäkuuta 2011

Blogi - nykypäivän puutarhayhdistys?

Viime päivät ovat vilahtaneet eri puolilla puutarhaa. Monessa tasossa olevalta pihalta löytää tekemistä kaipaavia nurkkia niin paljon kuin aikaa on.

Maahumalaa nyhtäessä, akankaalia jahdatessa on aika miettiä vaikka blogikirjoittamista. Puutarhailmiöitä täytti kesäkuussa kolme vuotta; merkkipäivää ei tullut vietettyä.

Blogin kirjoittaminen on minulle kuin puutarhayhdistys: oman blogin ohella seuraan aktiivisesti kymmenkuntaa muuta blogia. Niistä monet ovat kuin rakkaita tuttuja, joita on mukava tavata ja joiden pariin on helppo palata.

Kirjoittamiseen kirittää halu jakaa pihalta löytyviä ihanuuksia muiden kanssa. Yhtä lailla tärkeitä ovat vinkit ja uudet ideat, joita toisten sivuilta löydän.

Tänään haluan jakaa pari herkullista väriyhdistelmää. Tarhapäivänliljojen hehkua korostavat rentoina ryöppyävät ritarinkannukset.


Hillitympi värimaailma löytyy varjoisasta kukkapenkistä kellarin kupeesta. Pisamakellojen täplät, heleän herkät keijunkukat pikkuruiset kukat tummana hohtavia lehtiä vasten ovat mukava näky sateen ripsiessä.

3 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Minustakin blogi on kanava jakaa ihania yllätyksiä ja kokemuksia. Varsinkin nuo kasviyhdistelmät, olivat ne sitten viisaan pään keksimiä tai spontaanisti tapahtuneita, ovat puutarhan parhainta antia. Ihanat! Ylemmästä kuvasta tulee mieleeni myös oranssin syyshohdekukan ja yrtti-iison yhdistelmä, josta otin kuvankin silloin kun sen näin. Nuo kauniit lehdet ovat myös aivan ihanat. Lehtien yhdistemät ovat myös usein valloittavia!

Nikke kirjoitti...

Näin se tekniikka tuo mukavia mahdollisuuksia mukanaan. Uskon että puutarhanhoito ja siihen liittyvät asiat tulevat vielä kasvamaan uskomattoman paljon, vähän kuin sisustaminen muutamia vuosia sitten :)

Kesän taikaa kirjoitti...

Kyllä blogin pitäminen antaa paljon puutarha harrastukseen. Itse aloin blogin pitäjäksi, jotta saisin vanhan harrastuksen puhallettua eloon, niin on käynytkin. Toisten puutarhablogeja seuraamalla putkahtelee itsellekin uusia ideoita ja ajatuksia. Ja mikä parhainta, se on kuin puutarhaseura, niinkuin mainitsit, jossa voit piipahtaa kun oma aikasi sallii.